Yritysten kestävän kehityksen toimet ovat suuressa muutoksessa. Tiukentuvat säännökset heijastuvat laajentuneisiin raportointivaatimuksiin, rahoituksen ehtoihin ja yritysviestintään. Lisäksi useiden sidosryhmien odotukset ja vaatimukset vaikuttavat toimintaan. Kestävän kehityksen strategiat ovat keskeisiä, ei ainoastaan eettisistä syistä, vaan myös taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta.
Tässä artikkelissa käymme läpi vuoden 2023 oleellisimmat yritysten ilmastotyöhön vaikuttavat trendit.
1. Kestävyysraportointidirektiivi CSRD
EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD laajentaa merkittävästi yritysten velvollisuutta raportoida vastuullisuustyöstään. Vaikka aluksi se koskee suurempia yrityksiä, sen vaikutukset tulevat heijastumaan myös pk-sektorille. Tämä johtuu siitä, että raportointia tekevät yritykset tarvitsevat yksityiskohtaista tietoa koko toimitusketjustaan esimerkiksi päästövaikutusten osalta.
Keskeisin muutos, jonka CSRD tuo tullessaan, on sen vaikutus koko arvoketjun kestävyyden tarkasteluun. Yritysten tulee arvioida kaksoisolennaisuuden periaatteen mukaisesti sekä niiden ulkoisia vaikutuksia että kestävyysriskejä ja -mahdollisuuksia omalle liiketoiminnalleen.
Ilmastonmuutos on olennainen aihe useimmille yrityksille, mikä tarkoittaa, että päästöraportointi on välttämätöntä. Yritysten tulee kattavasti raportoida päästönsä raaka-aineiden hankinnasta aina tuotteen elinkaaren loppuun. Ja jotta se onnistuu, tarvitaan yksityiskohtaista, vertailukelpoista, varmennettavaa ja mitattavaa dataa useasta eri lähteestä. Datan hallinta ja automatisointi tulee olemaan keskeisessä roolissa.
Raportointia ei tulisi nähdä vain velvollisuutena, vaan työkaluna liiketoiminnan kehittämiseen. Se antaa yrityksille mahdollisuuden tarkastella toimitusketjujaan tarkemmin, tehdä kestäviä päätöksiä ja parantaa toiminnan ympäristövaikutuksia. Vaikka kestävyysraportoinnin toteuttaminen voi olla haastavaa, sillä on potentiaalia ohjata yritystä kohti kestävää ja vastuullista tulevaisuutta, mikä tukee myös taloudellista menestystä pitkällä aikavälillä.
Lue lisää direktiivistä täältä >
2. Ympäristöväittämät
EU:n parlamentti ja jäsenmaat pääsivät hiljattain sopiin kuluttajansuojadirektiivistä, jonka mukaan katteettomat ympäristöväitteet kielletään. Erityisesti hiilineutraaliusväittämät joutuvat tiukan tarkastelun alle. Kaikkien muidenkin ympäristöväitteiden on perustuttava vankkaan faktaan ja oltava läpinäkyvästi dokumentoituja.
Tämä tarkoittaa, että yritysten on oltava erittäin huolellisia ja vastuullisia ympäristöväitteidensä suhteen. Uudet EU:n sääntelytoimet korostavat ympäristöväitteiden todentamisen merkitystä. Jotta yritykset voivat vastata kasvaviin kuluttajien odotuksiin, niiden on kyettävä esittämään luotettavaa dataa tukemaan väitteitään.
Kuluttajien ympäristötietoisuus on noussut ennennäkemättömälle tasolle. Yhä useampi kuluttaja priorisoi ympäristöystävällisiä valintoja ostoksissaan. Tämä asettaa yrityksille sekä mahdollisuuden että velvollisuuden viestiä tuotteidensa ympäristöystävällisyydestä. Samalla se korostaa väittämien uskottavuuden merkitystä.
3. Vihreä rahoitus
EU:n kestävän rahoituksen asetus, EU-taksonomia, on muodostunut tärkeäksi tekijäksi ohjaten sekä pankkeja että sijoittajia kohti ympäristöystävällisempiä investointeja ja rahoitusratkaisuja. Tämä vaikuttaa suoraan yritysten rahoituskustannuksiin. Yritykset, jotka sitoutuvat kestävyyteen, voivat hyötyä edullisemmista rahoitusehdoista.
Ohjaava vaikutus ulottuu myös vihreän siirtymän hankkeisiin, kuten uusiutuvan energiantuotannon edistämiseen. Yritykset ja hankkeet, jotka täyttävät taksonomian vaatimukset, houkuttelevat sijoittajia ja saavat tukea pankkien suunnalta. Tämä kannustaa innovaatioihin ja investointeihin, jotka vauhdittavat kestävää kehitystä.
Toinen vihreään rahoitukseen liittyvä puheenaihe on oikeudenmukainen siirtymä ja erityisesti kehittyvien maiden tukeminen. On keskeistä varmistaa, etteivät kestävät investoinnit keskity vain suurille talouksille, vaan myös kehittyvät maat saavat tukea vihreään siirtymään. Ottaen huomioon, että kehittyvät maat kokevat suuren osan ilmastonmuutoksen negatiivisista vaikutuksista, on globaalin tuen ja yhteistyön merkitys korostunut.
4. Riskienhallinta
Vuonna 2023 ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat olleet selvästi nähtävissä: maastopalot, tulvat, helleaallot, kuivuus, rankkasateet ja myrskyt ovat osoittaneet, kuinka ilmastonmuutos voimistaa sään ääri-ilmiöitä. Yleisön tietoisuus ilmastonmuutoksen vaaroista on lisääntynyt, ja vaatimukset konkreettisiin toimiin ovat kasvaneet. Ilmastonmuutos ei ole enää kaukaisen tulevaisuuden uhka – se on täällä ja nyt, sen seuraukset ovat entistä tuntuvampia.
Riskienhallinta on noussut keskeiseksi aiheeksi kaikenkokoisille yrityksille. Ne kohtaavat kasvavaa painetta sopeutua muuttuvaan ilmastoon sekä vähentää omaa hiilijalanjälkeään. Yritysten kannattavuus on vaakalaudalla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuovat haasteita ja eri sidosryhmät kasvavia odotuksia.
Tämä näkyy jo esimerkiksi vakuutusalalla, joka perustuu vahvasti riskianalyyseihin ja todennäköisyyksiin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat katastrofit ovat nostaneet vakuutusyhtiöiden riskejä. Tämä on johtanut siihen, että jotkin kotivakuutuksia tarjoavat yhtiöt ovat vetäytyneet korkean riskin alueilta kokonaan ja vakuutusten hinnat ovat nousseet.
Ilmastonmuutoksen myötä riskienhallinta on siirtymässä entistä keskeisemmäksi osaksi yritysten strategioita ja päätöksentekoa. Ne yritykset, jotka omaksuvat kestävyyden osaksi strategiaansa, ovat paremmin varustautuneita kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja hyödyntämään sen tarjoamat mahdollisuudet.
5. Työntekijäkokemus
Pelkkä kilpailukykyinen palkka ja edut eivät enää riitä. Työntekijät haluavat olla osa yrityksiä, jotka osoittavat sitoutuneensa ympäristövastuuseen. Niin sanottu ”Climate Quitting” -ilmiö on kasvussa. Tämä trendi heijastaa työntekijöiden kasvavaa halua löytää työpaikkoja, jotka vastaavat heidän omia arvojaan erityisesti yrityksen ympäristötyövastuun näkökulmasta.
Liikettä johtavat erityisesti nuoret sukupolvet, jotka näkevät työnsä keinona vaikuttaa maailmaan positiivisesti. Tämä asettaa yrityksille painetta tarjota sellaisia mahdollisuuksia, joissa työntekijät voivat tuntea olevansa osa suurempaa yhteiskunnallista ja ekologista muutosta.
Rekrytoinnissa yritysten on vastattava tähän muutokseen. Työnhakijat eivät enää arvioi vain sitä, mitä he voivat tarjota yritykselle, vaan myös sitä, mitä yritys voi tarjota heille. Kysymykset yrityksen ympäristö- ja sosiaalisesta vastuusta ovat yhä yleisempiä haastatteluissa.
Tämä muutos työelämässä kannustaa yrityksiä ottamaan vastuullisuuden keskeiseksi osaksi liiketoimintaansa. Vain siten ne voivat houkutella ja pitää itsellään lahjakkaimmat työntekijät. Vastuullisuus ei ole vain imagokysymys: se voi tukea yrityksen pitkän aikavälin kasvua ja menestystä. Vastuullisuuden huomioiminen on siis paitsi eettisesti oikein myös liiketoiminnallisesti järkevää.
Tiivistelmä
Nämä trendit heijastavat kasvavaa ymmärrystä vastuullisuuden ja kestävyyden merkityksestä liiketoiminnassa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Ilmastovastuullista toimintaa voi pitää yritysten toiminnan peruspilarina. On olennaista vastata asiakkaiden, työntekijöiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien odotuksiin.
Kestävyystyö tarjoaa mahdollisuuksia innovaatioihin ja kasvuun yrityksille, jotka ovat sitoutuneet vastuulliseen ja kestävään toimintaan.
Jätä yhteystietosi
Kerromme mielellämme lisää näistä aiheista ja siitä kuinka yrityksenne voi varautua muun muassa näiden aiheiden tuomiiin muutoksiin. Jätä yhteystietosi alla olevaan kenttään, niin olemme sinuun pian yhteydessä!
